Voi kuinka lempeit? ne olivat ne y?t Elokuun,
jotka kanssasi m? vietin ja m? unohdin muun.
M? sit? aikaa, m? sit? taikaa en takaisin saa.
M? sit? aikaa, taikaa, malta en unohtaa.
M? olin sulle kai pelkk?? huvia vaan,
jotain, jotain, mit? tosissas et halunnutkaan.
M? menin retkuun, menin retkuun tosiaan.
N?m? Elokuun y?t sai mut taikaan uskomaan.
Kai kuulet mun karjunnan k?tk?ist? y?n.
M? karhut ja kojootit laudalta ly?n.
Kun tuskaansa ilment?? mies niin kuin voi,
niin kaipuutaan maisema kaikuna soi.
Kun mies unelmoi,
niin maisema soi
ja lohtua suo
kai meteli tuo.
M? olin sulle kai pelkk?? huvia vaan,
jotain, jotain, mit? tosissas et halunnutkaan.
M? menin retkuun, menin retkuun tosiaan.
Minut Elokuun y?t sai taikaan uskomaan.
Kai kuulet mun karjunnan k?tk?ist? y?n.
M? karhut ja kojootit laudalta ly?n.
Kun tuskaansa ilment?? mies niin kuin voi,
niin kaipuutaan maisema kaikuna soi.
Kun mies unelmoi,
niin maisema soi
ja lohtua suo
kai meteli tuo.
S? kuuletko mun
karjahtelun?
Kun n?in pakahdun
m? vuoksesi sun.
Kun mies unelmoi,
niin maisema soi
ja lohtua suo
kai meteli tuo.
Back to:
POPEDA lyrics