Nummela lyrics

Nm kadut kaupungin, huvilat ja puutarhat
Kvelytn koiraa ja mieleen palaa vuodet parhaimmat
Tuosta ojasta me silloin fillareita naarattiin
Jlkeen vedonlynnin jossa jlleen hulluus punnittiin
Koulussa kavereiden kanssa me tytt jaettiin
Ne kiljui vlitunneilla kun niit takaa ajettiin
Ja kun faijan bndi soitti vein kaikki katsomaan
Kuunnellessain tunsin poltteen - mun piti pst soittamaan

Mun tytyy kvell nin
Mun tytyy kvell nin
Kun jotain her sisllin

Min olin kahdentoista kun me maalle muutettiin
Ja vain vuotta vanhempana katsoin kun faijaa haudattiin
Mutsille ji nelj lasta, uusi talo velkoineen
Mutta jotenkin se selvis - elm alkoi uudelleen
Me silloin kavereiden kanssa tm puisto vallattiin
Meidn mopot kulki kahtasataa, tuon sillan kaiteilla kveltiin
Ja me tiedettiin miten koko kyln katuvalot saa sammumaan
Aloin kirjoitella lauluja, ne ksittelivt kuolemaa

Mun tytyy kvell nin
Mun tytyy kvell nin
Kun jotain her sisllin

Lysin elmni naisen ja me yhteen muutettiin
Olin kakskytviis kun sanoin: `Please, eik mentis naimisiin?`
Nyt meil on omakotitalo, vaimo tykseen opettaa
Min nukun pivt ja valvon yt - n biisit pit kirjoittaa
Koiran kanssa joskus myhn harjulle me kiivetn
Ja sielt ksin katsellaan nukkuvaa Nummelaa
Ja m kelaan ett kaikki taitaa olla kohdallaan
M taidan kuulua tnne...
Mun tytyy kvell nin
Mun tytyy kvell nin
Kun jotain her sisllin